Tutustumme kansallispukujen äiteihin ja isiin eli eri aikoina voimakkaasti kansallispukuihin vaikuttaneisiin henkilöihin. Tässä tapaamme Tyyni Vahterin, joka työskenteli Kansallismuseossa, tunsi sen kansatieteellisen kokoelman kuin omat taskunsa ja kokosi yhteensä 101 naisten ja miesten kansallispukua.
Tyyni Ilma Vahter syntyi maaliskuun 19. päivänä vuonna 1886 Iitissä. Hänen vanhempansa olivat David, Taavi, Wahter ja Maria Mustasaari. Perheeseen syntyi yhteensä viisi tytärtä. Vahter valmistui ylioppilaaksi Kotkan yhteiskoulusta vuonna 1906. Filosofian maisteriksi hän valmistui vuonna 1914.
Vahter työskenteli vuodesta 1924 alkaen Kansallismuseon amanuenssina. Kansatieteellisen osaston sekä Seurasaaren ulkomuseon intendenttinä hän työskenteli vuodesta 1935 vuoteen 1953 asti.
Vahter kokosi yhteensä 101 naisten ja miesten kansallispukumallia 1930 – 1950- luvulla. Samoin kuin edeltäjänsä Sirelius ja Schvindt, hän kokosi kansallispukuja oman työnsä ohella. Vahter tunsi museon kokoelmat hyvin ja hänen periaatteenaan olikin löytää aina konkreettisia esikuvia kansallispukujen osille. Hän myös suositteli yhteisiä pukumalleja yhtä pitäjää laajemmille alueille läntisellä pukualueella.
30-luku oli monin tavoin kansallispukujen huippuaikaa. Pukujen kysyntää nostivat Kalevalan 100-vuotisjuhla vuonna 1935 sekä kesäksi 1940 odotetut Helsingin olympialaiset. Vahter julkaisi vuonna 1936 Greta Strandbergin kuvittaman Suomen kansallispukuja -kirjasen, jossa esiteltiin 16 naisten kansallispukua.
40-luvulta lähtien Vahter teki yhteistyötä siskonsa Armin tyttären Alli Tourin kanssa. Osin Tourin taiteellisen näkemyksen johdosta pukuihin alettiin yhdistää yksivärisiä liivejä. Toinen vihkonen, nimeltään Suomalaisia kansallispukuja, ilmestyi vuonna 1950.
Tyyni Vahter kirjoitti runsaasti kansatieteellisiä julkaisuja ja tekstejä. Hän teki useita kymmeniä tutkimusmatkoja eri puolille Suomea ja myös valokuvasi matkoillaan käsityötä tekeviä ihmisiä, erityisesti naisten töitä.
Tyyni Vahter kuoli 83-vuotiaana 2. kesäkuuta vuonna 1969 Helsingissä. Hänen kokoamansa puvut valloittivat suomalaisten sydämet ja runsaslukuisuudellaan muodostavat suuren osan maamme kansallispukumalleista.
Kirjoittaja: Sini Eerola
Tutustumme kansallispukujen äiteihin ja isiin eli eri aikoina voimakkaasti kansallispukuihin vaikuttaneisiin henkilöih...
Tässä artikkelissa kerrotaan lyhyesti Suomen Taiteilijaseuran vuosijuhlasta 1866, siellä esitetyt kansantanssit sekä...
Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti kansallisen heräämisen ja kansanperinteen keräämisen lähtökohdat ja syy...
