Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Theodor Schvindt

Asiasanat

Tutustumme kansallispukujen äiteihin ja isiin eli eri aikoina voimakkaasti kansallispukuihin vaikuttaneisiin henkilöihin. Tässä tapaamme Theodor Schvindtin, joka oli toimeenpaneva voima karjalaisten kansanpukujen keruutoiminnassa.
Theodor Schvindt. Kuva: Museovirasto.

Peter Theodor Schvindt syntyi 13. lokakuuta vuonna 1851 Räisälässä, Käkisalmen kihlakunnassa. Tuohon aikaan Suomen suuriruhtinaskunta oli autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Theodorin isä oli Johan Fredrik Schvindt, lääkäri ja kirkkoherran poika, ja äiti puolestaan Blondina Starck, kappalaisen tytär.

Theodor oli ruotsinkielinen, mutta oppi suomea kasvaessaan. Opiskellessaan Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa, joka nykyisin tunnetaan Helsingin yliopistona, hän ryhtyi itsekin suomenkieliseksi. Myöhemmin osa Theodorin lapsista suomalaisti sukunimensä Tuuliaiseksi. Theodor osallistui opiskeluaikanaan aktiivisesti Viipurilaisen Osakunnan toimintaan ja toimikin sen kuraattorina usean vuoden ajan.

Lue lisää

Karjalaisen kansanpukuaineiston runsaslukuisuudesta Kansallismuseon kokoelmissa saamme suurelta osin kiittää Theodor Schvindtiä. Hän oli toimeenpanevana voimana osakuntien yhteisessä, koko maan kattavassa keruutoiminnassa. Schvindt osallistui ylioppilaiden keruumatkoille yksitoista kertaa vuosina 1876 - 1890, keräten kansanomaista esineistöä Viipurilaisen osakunnan alueen eri paikkakunnilta.

Eri osakuntien keräämästä aineistosta muodostui ensin Osakuntien kansatieteellinen museo ja sittemmin Kansallismuseon kokoelman perusta. Hän toimi lopulta Kansallismuseon intendenttinä kuolemaansa asti.

Theodor Schvindtin ensimmäinen vaimo Alfhild Cajander, Räisälän kappalaisen tytär, menehtyi vuosi häiden jälkeen 1879. Myös esikoispoika menehtyi varhain. Vuonna 1882 Theodor nai kälynsä, eli ensimmäisen vaimonsa siskon, Blendan. He saivat viisi lasta, joista Theodorin kuollessa oli elossa enää kaksi. Blenda sairastui 1890-luvulla parantumattomaan raskasmielisyyteen ja vaipui omiin maailmoihinsa.

Henkilökohtaisen elämän tragediat kenties ajoivat osaltaan Schvindtiä uutteraan työntekoon niin akateemisella- kuin yhteiskunnallisellakin alalla, mutta häntä voi luonnehtia myös aatteiden mieheksi. Hän oli ennen kaikkea karjalainen.

Hänen kokoamiaan pukuja ovat Koti ja yhteiskunta -lehden vuoden 1899 Käsitöitä-liitteessä esitellyt kahdeksan pukua; Muolaan äyrämöispuku, Jääsken, Koiviston, Säkylän, Lapväärtin, Houtskarin ja Tuuterin puvut sekä muinaissuomalainen naisen puku. Lisäksi Schvindt suunnitteli kirjoittavansa kattavasti suomalaisista kansanpuvuista, mutta sarjan ensimmäinen osa Suomen kansan pukuja 1: Karjala vuodelta 1913 jäi sarjan ainoaksi. Sirelius jatkoi myöhemmin tavallaan siitä mihin Schvindt jäi.

Theodor Schvindt kuoli 66-vuotiaana sairauden uuvuttamana Helsingissä, Eiran sairaalassa 27. lokakuuta vuonna 1917, eikä siten koskaan nähnyt rakastamansa kansan itsenäistymistä, joka tapahtui vain reilua kuukautta myöhemmin.

Kirjoittaja: Sini Eerola

Lähteet ja luettavaa

Kirjallisuusluettelo

Sinua saattaisi myös kiinnostaa

Edellinen artikkeli

Suomenruotsalaisten pukujen hameet

Rannikkoseuduilla, missä puhutaan ruotsia, naisten kansallispukujen hameet muistuttavat suurelta osin muiden länsisuomalaisten pukujen hameita.

Seuraava artikkeli

Toini-Inkeri Kaukonen

Tutustumme kansallispukujen äiteihin ja isiin eli eri aikoina voimakkaasti kansallispukuihin vaikuttaneisiin henkilöihin. Tässä tapaamme Toini-Inkeri Kaukosen, joka teki uransa kansatieteen tutkim