Keskisuomalaiseen naisen kansallispukuun kuuluu tyypillisesti liivi tai kaksi vaihtoehtoista liiviä. Ainoastaan Viitasaaren kansallispukuun ja vuonna 2018 tarkistettuun Saarijärven kansallispukuun ei kuulu lainkaan liiviä, vaan näihin pukuihin kuuluu röijy. Keskisuomalaisia naisen kansallispukuja, joihin kuuluvat sekä liivi tai liivejä että röijy, ovat Hankasalmen, Keski-Suomen, Pihtiputaan ja Vanhan Korpilahden kansallispuvut. Jos pukuun kuuluu sekä liivi että röijy, liivin kanssa puettaessa röijy pidetään auki. Röijyä voi käyttää myös ilman liiviä, jolloin sitä pidetään suljettuna ja sulkemiseen käytetään tyypillisesti röijyneulaa.
Keskisuomalaiset kansallispuvut
Asiasanat
Keski-Suomi kuului 1800-luvun loppupuolen maakuntajaossa Hämeeseen. Entinen Pohjois-Häme eriytyi omaksi maakunnaksi ja Keski-Suomen lääni syntyi vuonna 1960. Nykyään Keski-Suomi on Suomen viidenneksi suurin maakunta, jonka muodostaa 22 kuntaa. Keski-Suomen perinteiset kansanpuvut olivat hämäläistyyppisiä. Keskisuomalaisia naisen kansallispukuja on 12 kappaletta ja miehen kansallispukuja on 4 kappaletta. Näistä kansallispukuraadin hyväksymiä tarkistettuja kansallispukuja ovat Hankasalmen naisen kansallispuku, Keski-Suomen naisen kansallispuku, Saarijärven naisen kansallispuku, Viitasaaren naisen kansallispuku sekä Vanhan Korpilahden naisen ja miehen kansallispuvut.
Keskisuomalaiset naisen kansallispuvut
Keskisuomalaisia naisen kansallispukuja ovat:
- Hankasalmen kansallispuku, joka on koottu vuonna 1935 ja tarkistettu vuonna 2006
- Jämsän kansallispuku, joka on koottu vuonna 1926 ja tarkistettu osittain vuonna 1983
- Karstulan kansallispuku, joka on koottu vuonna 1974
- Keski-Suomen kansallispuku, joka on tarkistettu ja täydennetty vuosina 2001–2002
- Keski-Suomen eli Jyväskylän seudun kansallispuku, joka on suunniteltu vuonna 1921 ja tarkistettu vuonna 1985
- Keuruun kansallispuku, joka on suunniteltu vuonna 1952 ja tarkistettu osittain vuonna 1984
- Laukaan kansallispuku, joka on suunniteltu vuonna 1921, täydennetty vuonna 1956 ja tarkistettu vuonna 1984 osittain
- Pihtiputaan kansallispuku, joka on suunniteltu vuonna 1956
- Saarijärven kansallispuku, joka on koottu vuonna 1968, tarkistettu vuonna 1982, tarkistettu ja hyväksytty vuonna 2018
- Uuraisten kansallispuku, joka on suunniteltu vuonna 1921
- Vanhan Korpilahden kansallispuku, joka on koottu vuonna 1990
- Viitasaaren kansallispuku, joka on koottu vuonna 1991.
Keskisuomalaiseen naisen kansallispukuun kuuluu tyypillisesti pitkä valkea paita, joka on pellavaa tai puolipellavaa. Ainoastaan Hankasalmen tarkistetussa kansallispuvussa on erillinen lyhyt ylispaita, jonka alle puetaan hankkipaita. Paidan kaulus on keskisuomalaisessa naisen kansallispuvuissa tyypillisesti joko hapsureunainen korkea pystykaulus tai matala pyöreäpäänteinen ja etuhalkiollinen kaulus, joka suljetaan paljinsoljella. Paljinsoljella suljettava paita on Pihtiputaan ja Uuraisten sekä Saarijärven naisen kansallispuvuissa. Levyriipusta voidaan käyttää Hankasalmen ja Keski-Suomen naisen kansallispuvussa kaulan juureen puettuna.
Hame on keskisuomalaisessa naisen kansallispuvussa pystyraidallinen ja vyötäröltä laskostettu. Hame on tyypillisesti parkkumia. Tästä poiketen Pihtiputaan kansallispuvun hame on toimikassidosta, Uuraisten kansallispuvun hame on villapalttinaa, Viitasaaren kansallispuvun hame on ripsiksi kudottua palttinaa ja alushame toimikassidosta. Vuonna 2018 tarkistetun Saarijärven kansallispuvun hame on ripsimäistä palttinaa. Karstulan ja Pihtiputaan kansallispukuun sekä vuonna 1982 tarkistettuun Saarijärven kansallispukuun kuuluu hameen vyötärölle puettava avainkokka. Muihin keskisuomalaisiin naisten kansallispukuihin kuuluu hameen vyötärölle puettava vyötärötasku, paitsi vuonna 2018 tarkistettu Saarijärven kansallispuku, Keski-Suomen kansallispuku, Keski-Suomen eli Jyväskylän seudun kansallispuku, Vanhan Korpilahden kansallispuku ja Uuraisten kansallispuku ovat pukuja, joihin ei kuulu avainkokkaa eikä vyötärötaskua.
Esiliina on keskisuomalaisessa naisen kansallispuvussa tyypillisesti vyötäröltä laskostettu ja se on usein valkoista pellavapalttinaa. Useassa keskisuomalaisessa naisen kansallispuvussa on useita vaihtoehtoja esiliinaksi. Painokankainen esiliina tai esiliinoja on vaihtoehtona Hankasalmen, Jämsän ja Keski-Suomen kansallispuvuissa. Silkkistä esiliinaa voi käyttää Keski-Suomen kansallispuvun ja vuonna 2018 tarkistetun Saarijärven kansallispuvun kanssa. Vanhan Korpilahden ja Keuruun kansallispukuihin ei ole liitetty muuta esiliinavaihtoehtoa kuin silkkinen esiliina.
Keskisuomalaisissa naisten kansallispuvuissa on myös kudottuja esiliinoja pellavapalttinaisten, painokankaisten ja silkkisten esiliinojen lisäksi. Karstulan kansallispuvun esiliina on kudottu pystyraidallinen ja palttinapohjainen, Pihtiputaan kansallispuvun esiliinoista toinen on sinimusta puuvillapalttinainen ja toisessa on valkoisella pohjalla mustia ruusukasraitoja, vuonna 1982 tarkistetun Saarijärven kansallispuvun esiliinat ovat kuviollisia; toinen on vaaleakuviollinen, jossa sidos on nastallista ja toinen on sinipohjainen ja pystyraidallinen. Vuonna 2018 tarkistetussa Saarijärven kansallispuvussa on valkoisen pellavapalttinaisen ja silkkisen esiliinan lisäksi vaihtoehtona pystyraitainen käsinkudottu palttinaesiliina, jossa on värillisiä ripsiraitoja.
Naisen päähine on kaikissa keskisuomalaisissa kansallispuvuissa tykkimyssy. Tyttöjen päähine on silkkinauha tai -nauhoja. Tykkimyssyn pitsi on keskisuomalaisissa kansallispuvuissa tyypillisesti tyllille kirjottu ja nyplätyllä pitsillä reunustettu, mutta joissakin puvuissa – kuten Viitasaaren, Vanhan Korpilahden, Uuraisten, Laukaan, Keuruun, Karstulan ja Jämsän kansallispuvuissa – pitsinä käytetään joko yksinomaan tai voidaan vaihtoehtoistesti käyttää myös nyplättyä pitsiä. Kaikkien keskisuomalaisten naisten kansallispukujen kanssa voidaan käyttää jalkineina mustia nauhakenkiä tai avokkaita. Joidenkin pukujen kanssa voi käyttää myös mustia solkikenkiä tai nahanvärisiä lipokkaita. Sukat ovat sileäneuleiset ja puvusta riippuen mustat, tummansiniset, punaiset tai valkoiset ja materiaaliltaan joko puuvillaa tai villaa. Vuonna 2018 tarkistettuun Saarijärven kansallispukuun kuuluu kirjoneulesukat. Uuraisten kansallispuvussa sukat voivat olla punavalko- tai sinivalkoraitaiset, myös Viitasaaren kansallispukuun kuuluu neulotut sukat.
Kaikkiin keskisuomalaisiin naisen kansallispukuihin voi pukea huivin. Huivi voi olla puvusta riippuen joko pellavapalttinaa tai silkkiä. Karstulan kansallispuvussa on puuvillainen huivi, jossa on valkoisella pohjalla punavihreä ruudutus. Pihtiputaan kansallispuvun puuvillaisessa huivissa on vaalealla pohjalla tummansinisiä ruutuja.
Keskisuomalaiset miehen kansallispuvut
Keskisuomalaisia miehen kansallispukuja ovat:
- Karstulan kansallispuku, joka on koottu vuonna 1974
- Keski-Suomen kansallispuku, jota on suunniteltu vuonna 1948
- Pihtiputaan kansallispuku, joka on suunniteltu vuonna 1964
- Vanhan Korpilahden kansallispuku, joka on koottu vuonna 1990
Tunnetuimpia keskisuomalaisista miehen kansallispuvuista ovat Karstulan kansallispuku ja Vanhan Korpilahden kansallispuku, joista löytyvät kuvaukset Suomen kansallispukukeskuksen internetsivuilta. Kaksi muuta pukua ovat harvinaisempia, koska Keski-Suomen miehen kansallispukua on valmistettu vain muutamia kappaleita eikä Pihtipudas-Seuran vuonna 1964 kokoaman Pihtiputaan miehen kansallispuvun valmistusmääristä ole tarkempaa tietoa.
Miehen kansallispukuun kuuluu tyypillisesti paita, housut, liivi, röijy, päähine, sukat ja jalkineet sekä huivi. Nämä osat kuuluvat myös keskisuomalaisiin miehen kansallispukuihin, lisäksi Karstulan ja Vanhan Korpilahden kansallispukuun kuuluu helavyö ja Pihtiputaan kansallispukuun kuuluu lappavyö. Karstulan ja Pihtiputaan miehen kansallispukuun kuuluu pitkät sarkaiset luukkuhousut, Vanhan Korpilahden kansallispukuun kuuluu leveäluukkuiset polvihousut, jotka ovat säämiskää. Keskisuomalaisissa miehen kansallispuvuissa liivissä ja röijyssä on tyypillisesti pystykaulus. Paita on tyypillisesti valkeaa pellava- tai puolipellavapalttinaa. Päähine voi olla puvusta riippuen joko patalakki, hämäläinen lierilakki tai kiiltävälippainen lakki. Jalkineina keskisuomalaisissa miehen kansallispuvuissa voidaan käyttää mustia nauhakenkiä ja sukat voivat olla puvusta riippuen mustat, valkoiset tai punaiset. Vanhan Korpilahden puvun kanssa voi käyttää myös mustia kansallispuvun solkikenkiä. Paidan kauluksen ympäri solmittava huivi on keskisuomalaisissa miehen kansallispuvuissa tyypillisesti silkkinen.
Kirjalliset lähteet
- Holst, Leena 2011: Kansallispuku
- Kaukonen, Toini-Inkeri 1985: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut
- Salo, Eeva 1992: Keskisuomalaiset kansallispuvut
- https://www.kansallispuvut.fi/kansallispuvut/kansallispuvut/keski-suomen-kansallispuvut
Sinua saattaisi myös kiinnostaa
-
Keski-Suomen maakunta
Tässä artikkelissa esitellään Keski-Suomen maakunnan kunnat vuosina 1910 ja 2023 ja niiden muutokset sekä luetellaa...
-
Suomen perinnealueet ja maakunnat
Kansallispuvut on jaettu eri perinnealueiden pukuihin. Maakuntien rajat ovat aikojen saatossa muuttuneet eivätkä kultt...
-
Millainen on länsisuomalainen naisen kansallispuku?
Suomalaiset kansallispuvut jaetaan länsisuomalaisiin, suomenruotsalaisiin ja karjalaisiin kansallispukuihin. Tämä art...
