Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Keski-Suomen maakunta

Asiasanat

Tässä artikkelissa esitellään Keski-Suomen maakunnan kunnat vuosina 1910 ja 2023 ja niiden muutokset sekä luetellaan Keski-Suomen maakunnan alueella olevat kansallispuvut.

Keski-Suomen maakunnan sijainti kartalla. Kuva: Ningyou, public domain

Alunperin maakuntien rajat olivat häilyväisiä ja epävirallisia. Rajat virallistettiin vasta vuonna 1994, kun maakuntien hallinnollinen merkitys kasvoi ja selkeni. Tällöin myös osa maakunnista liittyi toisiin maakuntiin tai niiden osasta syntyi uusi maakunta.

Nykyään Keski-Suomen maakuntaan kuuluu 22 kuntaa. Näistä 11 kuului maakuntaan vuonna 1910, jolloin siihen kuului 17 kuntaa. Osa kunnista on liittynyt toisiin kuntiin, vaihtanut maakuntaa, vaihtanut nimeä tai erotettu omaksi kunnakseen aikaisemmasta kunnasta.

Hankasalmi, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Laukaa, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen ja Viitasaari ovat kuuluneet Keski-Suomen maakuntaan jo yli sata vuotta. Jyväskylä sijoitetaan joissakin lähteissä Hämeeseen. Vuoden 1910 kunnista Keitele, Rautalampi ja Vesanto kuuluvat nykyään Pohjois-Savon maakuntaan. Äänekoski muodostui omaksi kunnakseen 1912 osasta Laukaata ja Saarijärveä ja vuonna 1973 se muuttui kaupungiksi. Konginkankaan kunta liitettiin Äänekoskeen 1993. Vuonna 2007 Sumiaisten kunta, Suolahden kaupunki ja Äänekosken kaupunki lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi Äänekosken kaupunki. Pylkönmäki liitettiin Saarijärven kaupunkiin 2009.

Keski-Suomen kunnat vuonna 1910

  • Hankasalmi
  • Jyväskylä
  • Karstula
  • Keitele
  • Kinnula
  • Kivijärvi
  • Konginkangas
  • Laukaa
  • Petäjävesi
  • Pihtipudas
  • Pylkönmäki
  • Rautalampi
  • Saarijärvi
  • Sumiainen
  • Toivakka
  • Uurainen
  • Vesanto
  • Viitasaari

Nykyisistä kunnista Joutsa ja Sysmä kuuluivat aikoinaan Hämeeseen ja Keuruu Satakuntaan. Jyväskylä oli alkujaan Laukaan kunnan pääkaupunki jo vuodesta 1837, mutta nykyiselleen kaupunki tuli vuonna 2009, kun siihen liitettiin Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti. Korpilahdesta oli jo aiemmin, 1921, eronnut omaksi kunnakseen Muurame. Kannonkosken kunta muodostettiin 1934 osasta Kivijärven ja Viitasaaren kyliä. Konnevesi itsenäistyi Rautalammista 1922 ja Muurame Korpilahdesta 1921. Kyyjärvi perustettiin 1929 ja Jämsä muuttui kaupungiksi 1977. Luhanka oli alunperin Sysmän kylä. Keuruusta irtaantunut Multia kuului aiemmin Satakuntaan.

Keski-Suomen kunnat vuonna 2023

  • Hankasalmi
  • Karstula
  • Keitele
  • Kinnula
  • Kivijärvi
  • Konginkangas
  • Laukaa
  • Petäjävesi
  • Pihtipudas
  • Pylkönmäki
  • Rautalampi
  • Saarijärvi
  • Sumiainen
  • Toivakka
  • Uurainen
  • Vesanto
  • Viitasaari
Kansallispuvun juhlapäivä levittäytyy Jyväskylän Kauppakadulle vuonna 2019. Kuva: Seija Tiihonen

Useilla nykyisillä Keski-Suomen kunnilla on kansallispuku. Hankasalmen, Karstulan, Laukaan, Pihtiputaan, Saarijärven, Uuraisen, Jämsän, Jyväskylän, Vanhan Korpilahden, Viitasaaren ja itsensä Keski-Suomen (alunperin Jyväskylän seudun puku) puvut ovat siis pysyneet omassa maakunnassaan, mutta Keuruun puvun koti on siirtynyt Satakunnasta Keski-Suomeen. Keski-Suomen puku oli alunperin nimellä Jyväskylän seudun puku.

Koska kansallispukuja on suunniteltu useina vuosikymmeninä, niiden alkuperäinen koti on voinut sijaita toisen maakunnan alueella. Kuntaliitosten ja muiden aluejakojen myötä myös kansallispuvun kotipaikka on voinut aikojen saatossa sijaita eri maakunnassakin.

Keski-Suomi on kansallispukualalle merkittävä maakunta, sillä Jyväskylässä, Suomen käsityön museon yhteydessä sijaitsee Suomen kansallispukukeskus. Museon perusnäyttelyssä Komeasti juhlaan on aina esillä muutama kansallispuku ja lisäksi vaihtuvassa näyttelyssä, Kuja-näyttelytilassa, nähdään ajankohtaisia ja kiinnostavia piennäyttelyitä. Samassa osoitteessa sijaitsee myös Taito Shop Jyväskylä.

Jyväskylä on myös Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n kotipaikka. Yhdistys perustettiin 7.10.2017 Kansallispuvun juhlapäivänä.

Tekijä: Raidallinen työryhmä