Vikkeli (ruots. “svickel”, saks. “zwickel”, engl. “clocks”) tarkoittaa kohoneuleesta sukkaan syntyvää, usein kiilamaista kuviota. Vikkelisilmukka neulotaan niinsanotuilla kaksinkertaisilla nurjilla silmukoilla: Lanka kierretään ensin silmukan ympäri ja sama silmukka kudotaan sen jälkeen nurin. Näin silmukka korostuu ja kuvio erottuu paremmin. Vikkelikuviointia on sukassa yleensä nilkan ja säären alueella, joskus myös jalkaterän kohdalla, riippuen sukan mallista.
Kansanomaisiin sukkiin vikkelit kopioitiin muiden muoti-ilmiöiden tapaan säätyläisiltä, joiden kalliissa silkkisukissa oli 1700-luvulla koristeellista vikkelikuviointia (engl. clocks). Säätyläisten silkkisukat kudottiin jo 1700-luvulla teollisesti, mutta kansan pukeutumisessa ja tämän päivän kansallispuvuissa vikkelisukat kudotaan käsin. Suositeltavaa on karstavillan kaltainen, ohut, mutta karkeahko sukkalanka.
Vikkelisukkia käytettiin Sireliuksen mukaan ensin Suomenlahden rannikolla ja saarilla sekä Kymenlaaksossa, ja niitä onkin totuttu näkemään monissa karjalaisissa kansallispuvuissa. Esimerkiksi sekä Seiskarin naisen että miehen puvun sukat ovat näyttävät vikkeleineen ja kirjoneuleisine sukansuineen. Vikkelisukat levisivät muuallekin Suomeen. Niitä on liitetty karjalaisten pukujen lisäksi myös pariinkymmeneen muuhun pukuun, kuten Kymin, Hankasalmen, Rantalakeuden ja Haapajärven ja Reisjärven naisen mallipukuihin. Vikkelisukkia on myös Iniön, Nauvon ja Houtskarin miehen puvuissa. Useimpiin pukuihin, joihin suositellaan vikkelisukkia, on helpompana vaihtoehtona mainittu myös sileät tehdasvalmisteiset sukat.
