Rannikkoseuduilla, missä puhutaan ruotsia, naisten kansallispukujen esiliinoissa on omia tyypillisiä piirteitään. Kooltaan esiliina vastaa länsisuomalaista tyyppiä, sillä se on tavallisesti 80-100 cm leveä ja 5-10 cm hametta lyhyempi. Esiliinan yläreuna joko laskostetaan tai vetopoimutetaan, kuvaillaan Bragen nettisivuilla.
Monissa puvuissa on useita esiliinavaihtoehtoja. Jopa samaan pukuun voi esimerkiksi valita valkoisen pellavaisen, harsokankaisen kuvioidun tai kenties sopivanvärisen silkkisen esiliinan. Puolivillainen esiliina kuuluu yhtenä vaihtoehtona moneen suomenruotsalaiseen pukuun.
Pellavaesiliina
Leveä valkoinen pellava- tai puolipellavaesiliina on yleisesiliina, jonka voi liittää kaikkiin länsisuomalaisiin ja suomenruotsalaisiin pukuihin. Kangas on tiivistä ja laadukasta.
Silkkiesiliina
Esiliinoissa käytetty silkkikangas oli kansallispukujen esikuvien aikaan ostokangasta: se saattoi olla kudottu vaikkapa Ruotsissa ja myynnissä Suomessa räätälillä, laukkukauppiaalla tai kaupungin kauppiaalla.
Ostettu silkkikangas ei esikuvien aikaankaan ole noudattanut tiettyä väriä vaan senväristä kangasta on hankittu, mitä on satuttu saamaan. Niinpä nykyäänkin suomenruotsalaisten kansallispukujen silkkiesiliina voi olla melkeinpä mitä väriä tahansa - muuhun kokonaisuuteen sopivaa tai siitä erottuvaa. Silkki voi olla kuviolliseksi kudottua damastia tai sileää silkkitaftia.
Harsokankainen esiliina
Harsokankainen esiliina oli silkin tapaan ostokangasta kansallispukujen esikuvien aikaan. Kangas on ohuenohutta, läpikuultavaa pellavapalttinaa tai kukkakuvioista puuvillaa.
Puolivillainen esiliina
Kudotut puolivillaiset esiliinat ovat tyypillisiä monelle nimenomaan suomenruotsalaisen alueen puvulle. Ne ovat yleensä poikittais- tai pystyraidallisia.
Joidenkin suomenruotsalaisten kansallispukujen esiliinoja on koristeltu erilaisilla tekniikoilla. Koristelu on aina pukukohtainen ja siitä kerrotaan tarkemmin kunkin puvun valmistusohjeessa. Koristelu voi liittyä kankaan kudontatapaan tai olla erillinen, lisätty koriste. Erilaisia koristelutapoja on joskus yhdistetty yhteen esiliinaan.
Raidat
Kudotut puolivillaiset hameet ovat usein poikittais- tai pystyraidallisia. Pystyraidalliset kuviot jäljittelevät usein hameen raidoitusta - siinä toistuvat samat raidat kuin hameessa, mutta kapeampana tai yksinkertaistettuna versiona.
Poikkiraidalliset esiliinat saattavat olla värikkään poikkiraidallisia koko kankaan matkalta, kuten Teerijärven (Terjärv) puvussa. Toisissa puvuissa taas ryhmä värikkäitä poikkiraitoja sijoittuu noin polven korkeudelle (esim. Kemiö) tai lähemmäs helmaa (esim. Snappertuna).
Poikkilaskos
Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla Lapväärtin ja Tiukan alueella esiliinoissa on poikkilaskos noin polven korkeudella. Poikkilaskos koristaa esiliinan ja kertoo samalla, että kangasta on kudottu enemmän kuin minimitarpeeksi.
Kirjonnat ja reikäompeleet
Suomenruotsalaisten pukujen esiliinojen reikäompeleet ovat tavallisesti yksinkertaisia hammasrivireikäompeleita esimerkiksi helmataitteessa.
Erilaisia kirjontatekniikoita käytetään useilla alueilla. Kirjonnat ovat värillisiä ja niiden pistot ja tekniikat vaihtelevat runsaasti. Esimerkiksi Kökarin puvun yksi esiliinavaihtoehto on koristeltu laakapistoin kirjoituilla kukkaköynnöskuvioilla. Kirkkonummen esiliinassa taas kulkee punainen ristipistoraita, jonka kuviointi vielä vaihtelee Kirkkonummen eri kylien sisällä. Karlebyn esiliinan helmapäärmeen yläpuolella kulkee punainen harakanvarvaspisto.
Pitsit
Suomenruotsalaisten kansallispukujen esiliinaa voivat koristaa myös erilaiset nyplätyt pitsit. Pitsi voi sijoittua esiliinakankaan väliin koristeraitana, kuten Eckerön puvussa, tai esiliinan helmaan, tai molempiin, kuten Houtskarin (Houtskär) puvussa.
Suomenruotsalaisella alueella esiliinat kiinnitetään usein kudotulla nauhalla, joka päättyy värikkäisiin tupsuihin. Koristeelliset nauhanpäät solmitaan etuviistoon vyötärölle ja jätetään roikkumaan pitkiksi. Valkoiset pellavaiset esiliinat kiinnitetään samaan tapaan kuin länsisuomalaisissa kansallispuvuissa, ks. länsisuomalaisten kansallispukujen esiliinat.
Tekijä: Raidallinen työryhmä
Brage: Yleistä kansallispuvuista. https://brage2.webbhuset.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/yleista_kansallispuvuista_/ Lainattu 26.11.2021
Katso muuta kansallispukuihin liittyvää kirjallisuutta täältä.
Naisen kansallispuvun esiliina on kankainen vaate, joka peittää hameen etupuolen.
Länsisuomalaisissa puvuissa tyypillinen esiliina on näyttävän leveä ja valkoista pellavaa tai puolipellavaa. Esilii...
Rannikkoseuduilla, missä puhutaan ruotsia, naisten kansallispukujen hameet muistuttavat suurelta osin muiden länsisuom...
