Läntisen pukualueen esiliinojen reunat päärmätään tavallisesti kapeaksi, 2-5 mm leveäksi päärmeeksi päärmepistoin. Alareunan päärmeen leveys vaihtelee pukukohtaisesti. Joissakin, tavallisesti ohuissa läpikuultavissa esiliinoissa, alapäärme jätetään jopa 40 cm korkeaksi.
Länsisuomalaisten pukujen esiliinat
Asiasanat
Länsisuomalaisissa puvuissa tyypillinen esiliina on näyttävän leveä ja valkoista pellavaa tai puolipellavaa. Esiliina on hametta noin kämmenen verran lyhyempi.
Esiliinat eri materiaaleista
Ostokankaisia esiliinoja pidettiin arvokkaimpina, tietävät perukirjat Leena Holstin mukaan. Tyypillisiä ostokankaita esiliinoissa ovat painokuvioinen puuvilla, silkkisatiini tai -damasti sekä kuviolliseksi kudottu harsomainen puuvilla. Ostokankaita on pidetty suuressa arvossa, sillä ne kertovat, että talolla oli varaa panna rahaa tuontitavaraan sen sijaan, että essukankaan olisi kutonut itse. Ne ovatkin tyypillisiä alueille, joissa kaupankäynti on ollut vilkasta ja talonpojat varakkaita.
Pellavaesiliina
Leveä valkoinen pellava- tai puolipellavaesiliina on yleisesiliina, minkä voi liittää kaikkiin länsisuomalaisiin ja suomenruotsalaisiin pukuihin. Kangas on tiivistä ja laadukasta.
Silkkiesiliina
Esiliinoissa käytetty silkkikangas oli kansallispukujen esikuvien aikaan ostokangasta: se saattoi olla kudottu vaikkapa Ruotsissa ja myynnissä Suomessa räätälillä, laukkukauppiaalla tai kaupungin kauppiaalla.
Ostettu silkkikangas ei esikuvien aikaankaan ole noudattanut tiettyä väriä vaan senväristä kangasta on hankittu, mitä on satuttu saamaan. Niinpä nykyäänkin silkkiesiliina voi olla melkeinpä mitä väriä tahansa - muuhun kokonaisuuteen sopivaa tai siitä erottuvaa. Silkki voi olla kuviolliseksi kudottua damastia tai sileää silkkitaftia.
Harsokankainen esiliina
Harsokankainen esiliina oli silkin tapaan ostokangasta kansallispukujen esikuvien aikaan. Kangas on ohuenohutta, läpinäkyvää pellavapalttinaa tai kukkakuvioista puuvillaa.
Painokankainen esiliina
Painokankaiset esiliinat olivat tuontitavaraa ja kuviot usein yleiseurooppalaisia. Tällainen karttuunikangas on painettu pellavapalttinaiselle pohjalle. Kuviot saattoivat olla kapeita tai leveitä, usein luontoaiheisia tai kukkakuvioisia.
Esiliinan koristelu
Joidenkin kansallispukujen esiliinoja on koristeltu erilaisilla tekniikoilla. Koristelu on aina pukukohtainen ja siitä kerrotaan tarkemmin kunkin puvun valmistusohjeessa. Koristelu voi liittyä kankaan kudontatapaan tai olla erillinen, lisätty koriste. Erilaisia koristelutapoja on joskus yhdistetty yhteen esiliinaan.
Raidat ja ruudut
Joillakin paikkakunnilla pellavaiseen tai villaiseen esiliinaan on erikseen kudottu kuvioita, ruutuja tai raitoja osoittamaan tekijänsä kädentaitoja. Länsisuomalaisissa puvuissa raidat ovat useimmiten pystyssä, mutta joissakin esiliinoissa näkee myös vaakaraidoitusta. Esimerkiksi Ähtärin kansallispuvussa on kudotut vaakaraidat.
Raitojen materiaali voi vaihdella. Esimerkiksi Loimaan esiliinassa ja Rantalakeuden yhdessä esiliinavaihtoehdossa tummansinisen pellavaesiliinan pystyraidat ovat vaaleaa silkkiä.
Ruusukasraidat
Ruusukasraidoissa palttinapohjalle on kudottu lankanastoista muodostuvia pienimuotoisia kuvioraitoja pohjasta poikkeavalla värillä. Tämä tekniikka on ehkä tutumpi matonkudonnasta, mutta sitä käytetään myös joidenkin länsisuomalaisten kansallispukujen esiliinoissa. Esimerkiksi Jaalan puvun esiliinassa on sinisiä pystysuuntaisia ruusukasraitoja ja Suomussalmen esiliinassa erivärisiä vaakasuuntaisia.
Flammut ja valeflammut
Varsinkin satakuntalaisissa kansallispuvuissa, esimerkiksi Mouhijärven puvussa, osa raidoista kudotaan ns. valeflammuiksi kertaamalla yhteen erivärisiä lankoja. Näin syntynyt liekkimäinen kuvio muistuttaa mm. hamekankaista tuttua flammu- eli ikat-kuviota, kertoo Leena Holst.
Myös aitoja flammuraitoja näkee joissakin esiliinoissa. Kutojan taidonnäyte on Ikaalisten tarkistetun kansallispuvun esiliina. Se on pystyraitaiseksi kudottua hyvin tiivistä puolipellavapalttinaa, jossa vaalealla pohjalla on punaisia ja sinisiä raitoja, flammuraitoja ja kudenastoista muodostuvia tiplarivejä.
Tekijä: Raidallinen työryhmä
Helmapäärme
Varsinkin harsokankaisissa esiliinoissa helmapäärme jätetään hyvin leveäksi. (Tarkka leveys kerrotaan pukukohtaisissa ohjeissa.) Näin esiliinaan syntyy valkoisempi värikerros, kun kaksinkertainen helmaosa ei ole yhtä läpinäkyvä kuin esiliinan yläosa. Tämä näkyvän leveä päärme on tehokeino puvussa - kansallispukujen esikuvien aikaan se kertoi kantajansa rikkaudesta, olihan tällä varaa hankkia kallista ostokangasta jopa tarpeettoman pitkä määrä.
Hapsut
Kansallispuvun esiliinan alareunaa voivat koristaa myös hapsut. Niiden väri ja valmistustekniikka vaihtelevat. Esimerkiksi Viljakkalan puvun esiliinassa on fransusolmittu hapsurivi, jotka on purettu esliinakankaasta. Suomussalmen esiliinaa taas koristaa lohenpunainen iskuhapsu.
Kirjonnat ja reikäompeleet
Länsisuomalaisten kansallispukujen esiliinoja voidaan koristella myös erilaisin kirjonnoin ja reikäompelein. Esimerkiksi Koillismaan kansallispuvun esiliinassa on värillisiä varsipistoraitoja. Reikäompeleet voivat olla yksinkertaisia hammasrivireikäompeleita esim. helmapäärmeen yhteydessä, kuten Euran puvussa, tai laajoja koristeraitoja suomalaista reikäommelta, kuten Tammelan puvussa.
Pitsit
Länsisuomalaisten kansallispukujen esiliinaa voivat koristaa myös erilaiset pitsit. Pitsit edustavat eri tekniikoita. Esimerkiksi Tervolan kansallispuvussa on virkattu pitsi, Kärkölän puvussa taas nyplätty. Pitsi voi sijoittua esiliinakankaan väliin koristeraitana tai sen helmaan.
Käytetyt lähteet
Holst, Leena: Kansallispuku. Porvoo 2011.
Katso muuta kansallispukuihin liittyvää kirjallisuutta täältä.
Sinua saattaisi myös kiinnostaa
-
Kansallispuvun esiliina
Naisen kansallispuvun esiliina on kankainen vaate, joka peittää hameen etupuolen.
-
Suomenruotsalaisten pukujen esiliinat
Rannikkoseuduilla, missä puhutaan ruotsia, naisten kansallispukujen esiliinoissa on omia tyypillisiä piirteitään. Ko...
-
Kansallispuvun sukat
Kansallispuvuissa käytetään pitkiä, yleensä yksivärisiä sukkia. Sukat ovat usein valkoiset, mutta voivat olla puv...
