Kansallispuvun sukat
Asiasanat
Kansallispuvuissa käytetään pitkiä, yleensä yksivärisiä sukkia. Sukat ovat usein valkoiset, mutta voivat olla puvun kuvauksesta riippuen punaiset, mustat tai muunkin väriset, joskus jopa kirjoneuletta. Osassa pukuja on monenlaisia sukkia, joista voi valita.
Sukkien muoto ja materiaalit
Kansallispukujen kanssa käytetään niin miesten kuin naistenkin puvuissa pitkiä, polvet peittäviä sukkia. Sukat voivat olla villaa, puolipellavaa tai puuvillaa. Kansan juhlapukeutumiseen on kuulunut sukat, joten kansallispuvun kanssa ei tulisi esiintyä paljain säärin. Ohuet sukkahousut eivät myöskään ole suositeltavia. Kansallispukujen esikuvien aikaan, 1700–1800-luvuilla, on käytetty villaisia sukkia talvella ja puuvillaisia, joskus myös pellavaisia kesällä.
Useimpiin pukuihin kuuluu niin sanotut perussukat, jotka miesten ja naisten puvuissa ovat malliltaan samanlaiset. Sukat ovat sileää pintaneuletta, lukuunottamatta säären takana pituussuunnassa kulkevaa saumaraitaa, joka muodostuu vierekkäisistä kahdesta nurjasta silmukasta. Perussukan suussa on joustoneuletta.
Kansallispuvun perussukan neulontaohje löytyy Taito-liiton sivulta.
Esikuvien käsinneulotut sukat on neulottu hyvin ohuesta langasta pienillä puikoilla tiiviiksi pinnaksi. Sukkien muoto on ollut väljähkö: menneen ajan erityisesti naisen pukeutumista koskevat esteettiset ihanteet tähtäsivät joskus muotojen ja pinnan peittämiseen, ei korostukseen. Nykyään kansallispuvun sukat pyritään neulomaan mahdollisimman hyvin käyttäjän pohjetta mukaileviksi, mitä kohti sukkien muoto muuttui 1800-luvulle tultaessa.
Joihinkin pukuihin (esimerkiksi Ikaalisten naisten tarkistettu puku) suositellaan erityisesti käsinneulottuja sukkia, kun taas toisiin nimenomaan tehdasvalmisteisia. Tämä riippuu esimerkiksi siitä, minkä aikakauden pukeutumiseen kyseinen puku pohjautuu. Tehdasvalmisteisia sukkia suositellaan pukuihin, joiden esikuvien aikaan tehdasvalmisteisia sukkia oli jo varakkaamman talonpoikaiston mahdollista ostaa.
Yksiväriset palmikko- ja pitsineulesukat
Muutamien pukujen yksiväriset sukat muistuttavat muodoltaan paljon perussukkaa, mutta niissä on pieniä koristeosuuksia: Jääsken naisen puvun sukkien saumaraidassa on palmikkoneuletta ja sukansuu pitsineuletta, vaikka sukka on muuten sileä. Mantsälän naisen puvussa sukat ovat kauttaaltaan pitsineuletta. Lammin ja Padasjoen miehen puvun valkoiset sukat ovat kauttaaltaan palmikkoneuletta.
Joihinkin pukuihin kuuluu kyseisen puvun sukkamallin mukaan kuvioidut vikkelisukat, joissa on koristeellista kohoneuletta nilkan ja säären kohdalla, sukan sivulla. Vikkelisukat on valmistettava käsin, mutta niille voi olla puvun kuvauksessa myös vaihtoehto: esimerkiksi Haapajärven ja Reisjärven naisen pukuun kuuluu käsinneulotut vikkelisukat, mutta puvun kanssa voi käyttää myös tehdasvalmisteisia sileitä sukkia.
Sana “vikkeli”(engl. “clock”) tulee saksan sanasta “zwickel”, ja tarkoittaa alkujaan sukassa nilkan kohdalla olevaa koristeellista kiilaa. Tällaiset isukat olivat ylhäisön muodissa 1700-luvulla. Tuolloin silkkisukkia valmistettiin teollisesti. Kansa tietysti kopioi tyyliä minkä pystyi, ja ryhtyi toteuttamaan vikkelikuvioita käsin kudotuissa villasukissa.
Vikkelisukista on Tietokirstussa oma, laajempi artikkelinsa.
Sukkien värit
Kansallispuvun sukkien värit määritellään kunkin puvun kuvauksessa. Sireliuksen tutkimuksen mukaan valkoinen ja punainen ovat olleet kansan pukeutumisessa vanhimmat sukkien värit ja punainen on ollut tyypillinen väri lähinnä Uudellamaalla ja Länsi-Suomessa. Kaukonenkin kertoo kirkko- ja juhlasukkien olleen kansallispukujen esikuvien aikaan lähinnä valkoisia, mutta pohtii sen johtuneen ajan muodista. Yhtä kaikki, sama heijastuu myös kansallispukuihin valittuihin sukkiin: Yleisin yksiväristen sukkien väri niin miesten kuin naistenkin kansallispuvuissa on valkoinen. Valkoinen sukkien väri korostuu erityisesti karjalaisissa puvuissa, joiden kuvauksissa suositellaan usein kesäksi valkeita ja talveksi mustia tai luonnonmustia sukkia.
Punainen on yleinen sukkien väri monessa länsisuomalaisessa puvussa. Miesten polvihousujen kanssa käytetään erityisesti suomenruotsalaisissa puvuissa usein punaisia, tummansinisiä tai harmaita sukkia. Pitkien housujen kanssa miesten puvuissa käytetään tummia, mieluiten mustia sukkia. Kansallispuvun sukat ovat joissain naistenkin puvuissa myös mustat, siniset tai vihreät. Pohjan (Pojo) naisen puvussa ja Teerijärven (Terjärv) miehen puvussa sukat ovat erikoisen väriset, keltaiset.
Joidenkin pukujen osalta on määritelty vain yksi sukan väri (usein valkoinen), kun taas joihinkin pukuihin, kuten Askolan naisen pukuun, kuuluu monet eri väriset sukat, joita voi vaihdella tilaisuuden luonteen ja oman mielen mukaan.
Osaan kansallispuvuista kuuluu myös värikkäitä kirjoneulesukkia. Niistä on oma artikkelinsa.
Sukkien pukeminen
Sukkien on hyvä ulottua vähintään polveen ja erityisesti miesten polvihousupuvuissa polven yläpuolelle, peittäen polven. Lahkeensuusta ei saisi vilkkua paljasta ihoa. Sukat kiinnitetään sitomalla sukkaside polven ylä- tai alapuolelle. Sukkaside on kudottu tai solmeiltu nauha, joka sidotaan yleensä polven alapuolelta säären ympäri pari kertaa ja solmitaan säären ulkoreunalle solmuun.
Joissain suomenruotsalaisissa miesten puvuissa komeat, poimituista pirtanauhoista valmistetut sukkasiteet saavat jäädä näkyville polvihousun suusta koristeellisine nauhanpäineen ja tupsuineen. Naisten puvuissa sukkasiteet jäävät näkymättömiin hameen alle.
Sukkien hankinta ja huolto
Kansallispukuun sopivia tehdasvalmisteisia sukkia myy moni kansallispukujen tarvikkeita myyvä taho, esimerkiksi Suomen Perinnetekstiilit sekä Föreningen Brage. Lapsille voi löytyä puuvillaisia sukkahousuja vaikka lähikaupasta - käytännöllisyys ja maalaisjärki kannattaa ottaa huomioon.
Käsinneulottuja sukkia valmistaa moni kansallispukujen valmistaja, ja näppärältä harrastajaneulojalta niiden kudonta onnistuu hyvin. Neulelankojen valinnassa kannattaa olla yhteydessä kunkin puvun kotiin, jotta löytyy mahdollisimman oikeankaltainen sukkalangan laatu ja sävy.
Pese ostosukat valmistajan ohjeiden mukaan. Käsinneulotut sukat kannattaa pestä käsin. Katso lisää ohjeita huolto-artikkelista.
Kirjalliset lähteet:
- Haavisto, Eeva: Sata kansanomaista kuviokudinmallia. WSOY, 1953.
- Holst, Leena: Kansallispuku. Porvoo 2011.
- Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. Porvoo 1985.
- Mitronen, Kyllikki; Nieminen, Maija: Suomalainen sukkakirja. WSOY, POrvoo 1980.
- Olki, Mary: Suomalaisia sukkia ja muita neuletöitä. WSOY, Helsinki 1948.
- Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla. Helsinki 1982.
- Salo, Eeva (toim.): Keskisuomalaiset kansallispuvut.Keski-Suomen nuorisoseurain liitto ry. Jyväskylä 1992.
- Sirelius, Uuno Taavi: Suomen kansallispukujen historia. 2. painos, Helsinki 1990.
- https://brage.fi/sve/draktbyra/pukutoimisto/kansallispuvut/
- Kansallispuvut.fi
Sinua saattaisi myös kiinnostaa
-
Keski-Suomen puvun vaiheet
Keski-Suomen naisen kansallispuvulla on yli satavuotias historia. Ensimmäisen kerran puku on esitelty vuonna 1921. Sen ...
-
Millainen on länsisuomalainen naisen kansallispuku?
Suomalaiset kansallispuvut jaetaan länsisuomalaisiin, suomenruotsalaisiin ja karjalaisiin kansallispukuihin. Tämä art...
-
Länsisuomalaisten pukujen hameet
Länsisuomalaisissa puvuissa tyypillinen hame on runsas ja ulottuu n. 15 cm päähän lattiasta jättäen nilkan näkyvi...
