Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.
Siirry etusivulle

Helmi Vuorelma

Asiasanat

Tutustumme kansallispukujen äiteihin ja isiin eli eri aikoina voimakkaasti kansallispukuihin vaikuttaneisiin henkilöihin. Tässä tapaamme Helmi Vuorelman, jonka yritys valmisti suomalaisia kansallispukuja vuosikymmenien ajan. Nyt sen toimintaa jatkaa Suomen Perinnetekstiilit Oy.
Helmi Vuorelma. Kuva: Naisten ääni.

Helmi Siviä Kummila syntyi maaliskuun 14. päivänä vuonna 1886 Orimattilassa, ison maalaistalon nuorimmaksi tyttäreksi. Hänen vanhempansa olivat Kalle Juhonpoika Kummila ja Karoliina Aatamintytär Alastalo. Kalle ja Karoliina saivat kahdenkymmenen vuoden aikana yhteensä kymmenen lasta. Ensin seitsemän tytärtä, joista yksi menehtyi vain kymmenen päivän ikäisenä. Kahdeksas lapsi oli sitten poika, Helmin isoveli, ja lopulta Helmin jälkeen vielä pikkuveli.

Äiti-Karoliina oli toimelias ja taitava emäntä - ja hyvä kutoja. Kotona kudottiin itse kaikki tarvittavat kankaat alusvaatekankaista lähtien. Hän myös opetti muillekin esimerkiksi täkänän kutomista. 20-päisen karjan maidosta tehtiin voita ja juustoa myyntiinkin. Esimerkki kaupankäyntiin tuli siis jo kotoa.

Lue lisää

Helmi Kummila sai opettajatodistuksen Fredrika Wetterhoffin työkoulusta kesäkuussa vuonna 1909. Jäädessään ilman opettajan paikkaa koulujen alkaessa syksyllä, hän päätti ryhtyä kutomaan tuotteita myyntiin. Yrityksen perustaessaan hän oli vasta 23-vuotias. Hyvin pian hän palkkasi avukseen muita kutojia, vaikka työtiloina toimikin alkuun hänen kotinsa keittiö. Myyntituotteina oli erilaisia kodintekstiilejä, kuten verhoja ja pöytäliinoja. Jo 1910-luvulla alettiin valmistaa ja myydä Orimattilan kansallispukua. Sen synnystä kertoi Helmin hyvin tuntenut Alma Koskinen, Kotiteollisuuden Liiton puheenjohtaja, seuraavasti:

”Helmin mielessä eli jonkun esiäitinsä nuoruudenaikainen, Kummilan vaateaitassa riippunut värikäs puku, jota hän oli pienestä tyttösestä lähtien tutkinut ja tarkastellut. Vaateaitta oli sittemmin palanut ja puku sen mukana, mutta se oli silti iloisine väreineen, leikkauksineen, tekotapoineen aivan selvänä nuoren opettajattaren mielessä. Ennen pitkää olikin kangas valmiina, ompelutyö samaten – monen vanhan sukulaisemännän muistojen ja neuvojen tukemana – ja niin oli valmistajan kotipitäjän, Orimattilan kansallispuku valmiina käytäntöön.”
Vuorelman kulma. Kuva: https://i.media.fi/incoming/img2315885/a1chvl/alternates/FREE_960/1549856.jpg

Helmi meni naimisiin rautateillä vaihdemiehenä toimineen Juho Evert Vuorelman kanssa vuonna 1913. He saivat esikoispoikansa seuraavana vuonna, 1914, ja toisen pojan kymmenen vuotta myöhemmin. Kutomoliike työllisti myöhemmin myös Evertin, joka alkoi hoitaa yrityksen konttoria. Vuorelman tuotevalikoima laajeni mutta yhä selkeämmin yrityksen erikoisalaksi valikoitui kansallispuvut. Vuonna 1928 liike muutti Vesijärvenkadulle omaan taloonsa, johon edelleen viitataan kaupunkilaisten puheissa Vuorelman kulmana.

1930-luku oli kansallispukujen huippuaikaa niiden myynnin ja valmistuksen saralla. Kysyntää nostivat Kalevalan 100-vuotisjuhla vuonna 1935 sekä Helsinkiin vuodeksi 1940 odotetut Olympialaiset. Kotikutomo Helmi Vuorelman ensimmäinen kansallispukukuvasto ilmestyi vuonna 1937. Se sisälsi yhteensä 52 pukumallia, joista 8 oli ruotsinkielisten alueiden pukuja Bragen mallien mukaan. Vuonna 1939 Vuorelmalla valmistettiin 10 000 kansallispukua.

Sota ja pula-aika pysäyttivät yrityksen toiminnan 40-luvulla. Vuosina 1942-1947 ei yrityksessä valmistettu ollenkaan kansallispukuja. Muissa tekstiileissä käytettiin paperia korvikemateriaalina.

Helmi Vuorelma kuoli 62-vuotiaana lokakuun 7. päivänä vuonna 1948 Lahdessa. Yrityksen toiminta jatkui vielä parin sukupolven ajan hänen kuolemansa jälkeenkin.

Hänen työllään on ollut valtaisa merkitys suomalaiselle kansallispuvulle. Helmi Vuorelma oli uraauurtava naisyrittäjä ja naisten aseman esitaistelija. Vuorelma työllisti pääasiassa naisia ja siten tarjosi heille mahdollisuuden taloudelliseen riippumattomuuteen. Helmi Vuorelma oli muun muassa Lahden Käsityö- ja Tehdasyhdistyksen ensimmäinen naisvaltuutettu sekä Lahden Kauppakamarin jäsen. Hän toimi myös Lahden kaupunginvaltuutettuna yhteensä kymmenen vuoden ajan.

Helmi Vuorelma toi kansallispuvut suomalaisiin koteihin.

Kirjoittaja: Sini Eerola

Lähteet ja luettavaa

Kirjallisuusluettelo

Sinua saattaisi myös kiinnostaa

Edellinen artikkeli

Föreningen Brage dräktarbete i 100 år

Folkdräkten, eller bygdedräkten, visar hur man genom målmedvetenhet och samarbete har skapat en särpräglad dräktkultur. I en allt mer modern och föränderlig värld i slutet av 1800-talet.

Seuraava artikkeli

Kansallinen herääminen

Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti kansallisen heräämisen ja kansanperinteen keräämisen lähtökohdat ja syyt, sekä suomalaisen museojärjestelmän synty