Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Tällä sivustolla käytetään evästeitä

Tämä sivusto hyödyntää toiminnan kannalta välttämättömiä evästeitä sekä sivuston kehittämisen mahdollistavia tilastointievästeitä. Joidenkin sisältöjen näyttäminen voi lisäksi edellyttää markkinointievästeiden hyväksymistä. Lue lisää käyttämistämme evästeistä.​​​​​​

Evästeasetuksesi on tallennettu.

Fredrika Wetterhoff

Asiasanat

Tutustumme kansallispukujen äiteihin ja isiin eli eri aikoina voimakkaasti kansallispukuihin vaikuttaneisiin henkilöihin. Tässä tapaamme Fredrika Wetterhoffin, joka perusti käsityökoulun Hämeenlinnaan vuonna 1885.

Fredrika Wetterhoff Ståhlbergin kuvaamana. Lähde: https://visithame.fi/wp-content/uploads/2020/03/Henkil%C3%B6t-Fredrika-Wetterhoff-St%C3%A5hlbergin-kuvaamana-isompi.jpg

Fredrika Sofia Wetterhoff syntyi 14. tammikuuta vuonna 1844 Helsingissä, Suomen suuriruhtinaskunnassa. Fredrikan vanhemmat olivat isä Georg Adolf Wetterhoff, prokuraattorin avustaja sekä Uudenmaan ja Hämeen laamanni, ja äiti Sofia Juliana Karolina Stjernvall, Hämeen läänin maaherran tytär.

Perheeseen syntyi yhteensä yksitoista lasta, mutta kolme heistä menehtyi jo pieninä. Kaikilla tyttäristä oli yhtenä etunimenään Sofia. Fredrikan ollessa lapsi, perhe muutti Helsingistä Hattulaan, Inkalan kartanoon, pois Oolannin sodan jaloista.

Britannian laivaston läsnäolo Itämerellä kesti maaliskuusta syyskuulle vuonna 1854 ja huhtikuulta joulukuulle vielä seuraavana vuonna. Suomenlahdella laivasto-osasto tulitti kaksi vuorokautta Viaporia, eli nykyisin Suomenlinnana tunnettua merilinnoitusta. Helsinkiläiset seurasivat tapahtumia rannalta.

Säätyläisperheen tyttärenä Fredrika opiskeli kieliä ja käsitöitä. Kasvaessaan hän kiinnostui erityisesti yhteiskunnallisista asioista. Fredrika opetteli suomen kielen ja alkoi opettaa kartanon alustalaisten lapsia.

Vuonna 1872, muutama vuosi äiti Sofian kuoleman jälkeen, Wetterhoffien perhe muutti Hämeenlinnaan ja alle kolmikymppisenä Fredrika lähti opiskelemaan ulkomaille, ensin Pariisiin ja myöhemmin Tukholmaan. Hänelle muodostui tärkeäksi edistää naisten asemaa koulutuksen ja ammattitaidon kautta. Idea työkoulun perustamisesta syntyikin todennäköisesti Tukholmassa.

Hämeen Sanomissa julkaistiin 20. maaliskuuta vuonna 1885 seuraava ilmoitus:

“Pieni käsityökoulu tytöille avataan rouvasväenyhdistyksen talossa tämän maaliskuun 23. päivä, kello 9 ennen puolta päivää. Opetetaan liinavaatteiden ja hameiden ompelua, olkipunousta, puunleikkauksen alkeita sekä piirustusta kello 9-12 joka arkipäivä. Kouluun päästäkseen tulee oppilaan olla kahtatoista vuotta vanhemman ja ruveta oppilaaksi vähintään yhdeksi kuukaudeksi. Opetus on maksuton ja oppilasten työ joutuu koulun hyväksi. Johtokunnan puolesta: F. Wetterhoff”

Jo ensimmäisenä vuonna koulun opetusohjelmaan lisättiin myös kankaankudonta. Fredrika osti myöhemmin koulua varten talon Vanajaveden varrelta ja tuo talo tunnetaan nykyisin Wetterhoffin talona.

Naisten ansiotyö yleistyi 1800-luvun lopulla ja yhteiskunnassa oli pula naisille sopivista ammateista ja ammatillisesta koulutuksesta. Wetterhoffilla avattiin opettajalinja vuonna 1890 vastaamaan tähän tarpeeseen. Viime vuosisadan alkupuolella suurin osa Suomen käsityönopettajista valmistuikin Wetterhoffilta, ja he tutustuivat kansallispukujen valmistukseen jo opiskeluaikanaan. Esimerkiksi Suomalaisen Kansantanssin Ystävät teetti pukuja työkoululla 1900-luvun alussa. Nämä opettajat veivät osaamistaan eteenpäin kansanopistojen ja kotiteollisuuskoulujen kautta, ja vaikuttivat vahvasti kansallispukujen yleistymiseen.

Wetterhoffin työkoulusta valmistui vuonna 1909 myös muuan neiti Helmi Kummila, josta kuulemme kenties myöhemmin tarkemmin.

Työkoulusta tuli valtion oppilaitos vuonna 1976 ja 70-luvun lopulla palattiin kansallispukujen valmistuksen pariin. Nyt pukujen valmistuksessa hyödynnettiin Kansallispukuneuvoston perustutkimuksen tuottamia pukujen valmistuksen yleisohjeita ja pyrittiin alkuperäisten kansanpukujen yleisilmeeseen. Tutkimus tuotti Wetterhoffin valikoimiin kansallispukulankana käytetyn yksisäikeisen karstalangan, Tanhun, sekä karjalaisiin pukuihin sopivan vetopoimutetun hamekankaan ja ohuen sarkaisen liivikankaan. Kansallispukulankoja värjättiin Wetterhoffin omassa värjäämössä, joka takasi materiaalien saatavuuden.

Fredrika Wetterhoff kuoli sairauden murtamana 61-vuotiaana, 14. huhtikuuta vuonna 1905, Hämeenlinnassa. Fredrika ei koskaan perustanut omaa perhettä tai hankkinut lapsia, joten hän testamenttasi omaisuutensa perustamalleen koululle. Fredrikan perintönä voidaan pitää myös hänen elämäntyönsä myötä syntynyttä korkeatasoista käsityöopettajien ammattitaitoa, joka levisi ympäri Suomen. Siitä ponnistaa osaltaan myös kansallispukujemme monilukuinen joukko.

Kirjoittaja: Sini Eerola